Mies tutkii aurinkopaneeleita

Energiakansalaisuus energiamurroksessa – kuluttajista aktiivisiksi energiatoimijoiksi

Energian rooli arjessa on kasvamassa, kun energian tuotannossa ja käytössä siirrytään yhä vähähiilisempiin menetelmiin. Yleisesti ottaen lämpö- ja sähköenergia mielletään vielä itsestäänselvyydeksi ja jokaisen kansalaisen peruspalveluksi. Suurimmalle osalle energia on vain näkymätön kulutushyödyke muiden joukossa.

Käynnissä olevan energiamurroksen kannalta kansalaisiin ja heidän ilmasto- ja energiavalintoihinsa kohdistuu kuitenkin yhä enemmän kiinnostusta ja painetta energiamurroksen toteuttajina sekä aktiivisina ilmastopolitiikan toimijoina. Viimeaikaiset uutisoinnit energian, erityisesti sähkön, hintojen noususta ovat varmasti nostaneet monen kiinnostusta omaan energiankulutukseen. Taloudelliset seikat ovat saaneet monet pohtimaan, miten ottaa enemmän päätäntävaltaa omasta energiantuotannosta sekä energian käytöstä. Myös vallitseva geopoliittinen tilanne voi saada kiinnostumaan omasta energiankulutuksesta, energiaomavaraisuudesta sekä energiapolitiikasta.

Energia-alan päätöksenteossa keskeisiä ovat aikaisemmin olleet tekniset ja taloudelliset näkökulmat. Viime vuosina ilmastotavoitteet ja niiden myötä ympäristönäkökulmat ovat nousseet voimakkaammin osaksi energiapolitiikkaa. Tämän lisäksi energiapoliittiseen keskusteluun on nostettu mukaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta kuvaavia käsitteitä, kuten energiaoikeudenmukaisuus, energiademokratia sekä energiaköyhyys.

Kohti energiademokratiaa

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus näyttäytyy energiamurroksessa energiaoikeudenmukaisuutena, jossa jaetaan oikeudenmukaisesti energiapalveluiden hyödyt ja haitat sekä pyritään edistämään osallistavampaa, vastavuoroista viestintää osana energiapoliittista päätöksentekoa. Energiademokratia taas näyttäytyy yhteiskuntana, joka pyrkii korvaamaan fossiiliset polttoaineet uusiutuvalla energialla.

Kansalaiset ovat keskeinen ja aktiivinen osa energiajärjestelmää sekä energiapoliittista päätöksentekoa. Energiademokratiassa on tärkeää, että kansalaisilla on yhtäläiset mahdollisuudet ryhtyä energian pientuottajiksi sosioekonomiseen asemaan, sukupuoleen, etnisyyteen tai muuhun yksilön asemaan vaikuttavaan tekijään katsomatta. Energiademokratiassa tämä tarkoittaa energiajärjestelmän hajautumista: useampi kansalainen toimii itse energian kuluttajana, energian tuottajana, energiapalveluiden tuottajana sekä päätöksentekijänä. Energiademokratian päätöksenteko poikkeaa normaalista asiantuntijalähtöisestä toimintamallista.

Energiaoikeudenmukaisuuteen ja energiademokratiaan kytkeytyy myös käsite energiaköyhyys. Energiaköyhyyden tilassa kansalaisilla ei ole varaa energiapalveluihin alhaisten tulojen, korkeiden energiakustannusten tai kodin huonon energiatehokkuuden takia.

Energiamurroksen mukanaan tuomat muutokset voivat muodostua edullisiksi osalle kuluttajista valtion tarjoamien tukien myötä. Toisille muutokset ovat ylitsepääsemättömiä, koska tarvittavien investointien vaatimaa vähimmäispääomaa ei ole. Tällaisia investointeja ovat mm. sähköistymisen tuomat lämmitysjärjestelmäuudistukset sekä liikenteen sähköistyminen. Lisäksi haasteena voi olla alueellinen eriarvoistuminen. Huonommassa tilanteessa ovat alueet, joissa yksityisautoilu on ainut liikkumisen muoto ja asunnon arvot ovat alhaisia, jolloin niihin sijoittaminen hankalaa tai mahdotonta. Energiamurrokseen voi kohdistua paljon vastustusta, mikäli murros ei etene oikeudenmukaisesti kaikissa yhteiskuntaluokissa ja kaikilla alueilla.

Energiamurroksen epäkohtia voidaan vähentää digitalisaation tuomilla mahdollisuuksilla. Digitalisaatio mahdollistaa laaja-alaisemman energiamurroksen kaikille; ennen kaikkea se tarjoaa tutkijoille ja päättäjille valtavasti tietoa ja sen myötä mahdollisuuden seurata ja puuttua energiaan liittyviin sosiaalisiin ongelmiin, kuten energiaköyhyyteen. Älymittaroinnin ja anturoinnin avulla on mahdollista saada aikaan energiansäästöä ja energiatehokkuutta, mikä vähentää energiaköyhyyttä. Lisäksi kansantajuisella ja kokonaisvaltaisella energianeuvonnalla sekä ihmisten energiatiedon lukutaidolla voidaan edistää energiamurrokseen adaptoitumista.

Digitalisaatio ja energia – uusia rooleja, uusia resursseja

Kansalaisten energiavalintojen on arveltu asteittaisesti lisääntyvän energiamurroksessa. Energian merkitystä on tarpeen arvioida kokonaisvaltaisesti uudestaan. Energian näkymisen tavat ja siihen liittyvät arvostukset tulevat muuttumaan. Uudet tuotantotavat hajautetussa energiantuotannossa sekä energiaan liitettävät digitaaliset palvelut avaavat täysin uusia mahdollisuuksia. Nämä mahdollisuudet tarkoittavat yhä useamman kohdalla oman energiantuotannon lisäämistä sekä eri energiaresurssien monipuolista hyödyntämistä. Energiaresursseilla tarkoitetaan esimerkiksi energian tuotantoyksikköä (esim. aurinkopaneeli), kulutuskohdetta (esim. lämminvesivaraaja, sähköauto) sekä energiavarastoa (esim. sähkövarastona toimiva akusto).

Digitaalisia palveluita tarjoavat yritykset, kuten esimerkiksi Uber tai AirBnB, ovat luoneet suuntaa palvelun tarjoajan ja asiakkaan roolien dynaamiselle muuttumiselle kysynnän ja tarjonnan mukaisesti. Näiden palveluiden ajattelumallit perustuvat vaihdanta- ja jakamistalouteen ja ovat vahvasti laajenemassa myös muille toimialoille, joissa tuottajan ja kuluttajan roolit voivat vaihdella. Tämänkaltaisten palvelumallien taustalla tarvitaan älykkäitä ja dynaamisia tietojärjestelmiä, jotka mahdollistavat toimialojen nopean kasvun ja laajenemisen. Sähköenergiajärjestelmä nähdään yhtenä suunnan murroksessa olevista toimialoista.

Digitalisaation laaja yleistyminen kaikessa arjen toiminnassa on teknologiamurroksen myötä mahdollistanut Esineiden Internetin (IoT) hyödyntämisen liiketoimintojen uutta arvoa luotaessa. Esineiden Internet nähdään potentiaaliseksi osaksi energiajärjestelmiin integroitumista, jossa se voi avata uusia tasoja energiajärjestelmän sekä hajautettujen resurssien hallintaan.

Esineiden Internetin integroituminen energiajärjestelmiin on synnyttänyt käsitteen Internet of Energy (IoE) eli Energian Internet, joka kuvaa Esineiden Internetin teknologiaan perustuvan energiajärjestelmän ekosysteemiä. Näiden rinnalla on tunnistettu myös Social Energy -käsite, joka sisältää aktiivisen kuluttajan eli prosumerin yksilön tai yhteisön sosioekonomisen näkökulman. Näitä resursseja on mahdollista hyödyntää yhä enemmän osana koko energiajärjestelmää, mikäli täysin reaaliaikainen tiedonhallinta, ansaintalogiikka ja hajautettuja resursseja omistaville asiakkaille tarjoavat palvelut sen mahdollistaisivat.

Digitalisaatiolla on merkittävä rooli myös uusien energiankulutuksen pienentämiseen tarkoitettujen palveluiden synnyssä. Tietoa on saatavilla yhä enemmän ja tarkemmalla tasolla, mikä lisää merkittävästi tietoisuutta energiankulutuskäyttäytymisestä. Erityisesti tekoälyn kehittyminen tuo uusia työkaluja ennakoivaan kulutuskäyttäytymiseen sekä energiantuotantoteknologioiden räätälöimiseen ihmisten tarpeisiin.

Energiakansalaisuus lähtee arjen kulutustottumuksista

Huomattava määrä energiaa koskevista valinnoista muodostuu keskitettyjen suurien tuotantolaitosten kautta. Perusesimerkkinä voidaan käyttää kaukolämmössä olevaa kerrostaloa, missä lämpö saadaan vain kaukolämpöverkon toimittajalta. Erityisesti taloyhtiöissä vaaditaan erityistä aktiivisuutta, jotta lämpöä tai sähköä voidaan hankkia muualta kuin jakeluverkkojen omistajilta, pois lukien sähköenergian kilpailutus. Myös kiinteistöjen sijainti voi vaikuttaa asiaan.

Energiamurroksen kannalta keskeinen piirre erityisesti sähköenergiajärjestelmien murroksessa on asiakkaiden (customer) roolin siirtyminen sähkönkäyttäjistä (consumer) myös sähköntuottajiksi (producer) sekä ohjattavissa olevien resurssien tarjoajiksi (provider). Edellä mainitut roolit muodostava ns. aktiivisen asiakkaan (prosumer), joka voi olla yksittäinen kotitalous, taloyhtiö, korttelikokonaisuus, yritys tai virtuaalinen yhteisö.

Energiakansalaisuus mielletään ihmisen aktiiviseksi osallistumiseksi eri energiajärjestelmiin sekä energiapolitiikan ja uutisten seuraamiseen. Energiakansalainen ottaa osaa energiakeskusteluihin ja eri energiavalintojen tekemiseen. Aktiivinen energiakansalainen ja prosumer tarkoittavatkin hyvin pitkälti samaa asiaa. Energiakansalainen seuraa ja optimoi omaa energiankulutustaan ja on tietoinen mahdollisuuksistaan vaikuttaa ympäristöön esimerkiksi teknologisten laitteiden ja digitalisaation avulla.

Kun tarkastellaan energiakansalaisuutta laajemmin, se ei tarkoita vain teknologiaan liittyvien ratkaisujen kautta tapahtuvaa osallistumista, vaan moniulotteisesti sosiaalisen toiminnan eri muotoja. Jokaisen energiakansalaisen halukkuus ja kyvykkyydet ovat erilaisia ja osallistuminen energiamurrokseen voi syntyä monien reittien ja käytäntöjen kautta, jotka eivät välttämättä ole teknologia -tai energiakytkennäisiä. Energiakansalaisuus nähdään yleensä energian tuotantoon osallistumisena, vaikka jo pelkkä kulutuksen muuttaminen on tärkeää silloin, kun energiaa ei pystytä tuottamaan itsenäisesti tai yhteisönä. Tämä näkökulma mahdollistaa kaikille energiakansalaisuuden ja osallisuuden kestävämpään energiajärjestelmään arjen kulutusta muuttamalla.

Huomion keskipisteenä energiamurroksessa ovat usein aktiiviset edelläkävijät, jotka omalla toiminnallaan kokeilevat ja tuovat energiateknologioita uusiin yhteyksiin tai muokkaavat omaa energiakäyttäytymistään uuden teknologian myötä. Nämä aktiiviset edelläkävijät ovat erittäin tärkeitä ja miltei kriittinen voimavara energiamarkkinoiden kehittämisessä ja kehittymisessä. He viitoittavat tietä energiamurroksessa.

Aktiiviset edelläkävijät tunnistetaan riskin ottajiksi. He ovat yleensä paremmin toimeen tulevia, toimivat jo valmiiksi uusien innovaatioiden parissa ja verkostoituvat samankaltaisten toimijoiden kanssa.

Energiakansalaisuuden eri tasot

Energiakulutuksen ja osallistumisen tasoEnergia ja teknologiaMedia ja politiikka
PeruskuluttujaKäytettävän energian tuottaa ja jakelee joku muu, ei suurta kiinnostusta siihen millä ja miten energia tuotetaanSeuraa yleisesti isompia lehtiä sekä yhtä tai kahta sosiaalisen median kanavaa
Aktiivinen kuluttajaSeuraa aktiivisesti kulutustaan ja tekee energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja, kilpailuttaa energiasopimuksia, on kiinnostunut siitä millä teknologialla energia tuotetaan ja missä se tuotetaanKeskittyy erityisesti energiaan liittyviin lehden osiin ja valikoi tiettyjä ryhmiä sosiaalisesta mediasta, osallistuu ja ottaa kantaa keskusteluihin jonkin verran
Prosumer/aktiivinen energiakansalainenTuottaa itse energiaa omaan kulutukseen sekä jakeluverkkoon, optimoi kulutuksen energiatehokkuutta aktiivisesti, osallistuu aktiivisesti energiamarkkinoille (tarjoaa energiaresurssejaan palveluina, kuten esim. kulutusjoustoa)Luo ja ylläpitää sosiaalisen median ryhmiä sekä luo sisältöä aktiivisesti, käy aktiivista keskustelua someryhmissä, osallistuu aktiivisesti oman kunnan tai kaupungin päätöksenteon keskusteluihin
Prosumer/innosumerOn kiinnostunut uudesta teknologiasta ja sen kehittämisestä, kehittää aktiivisesti käyttämäänsä energiateknologiaaKehittää omaan tai toisten käyttöön sovelluksia, palveluita tai lisäohjelmistoja

Perustasolla ihmiset käyttävät pääasiallisesti jonkun muun tuottamaa ja jakelemaa energiaa, eivätkä seuraa aktiivisesti energiaan liittyvää uutisointia.

Aktiivinen kuluttaja on enemmän tietoinen omasta kulutuksestaan, energiasta ja energiatehokkuudesta yleensä, ja tekee aktiivisia toimenpiteitä parantaakseen esimerkiksi energiatehokkuuttaan. Aktiivinen kuluttaja seuraa energiakeskustelua eri medioista.

Aktiivinen energiakansalainen/prosumer tuottaa itse energiaa, optimoi mahdollisesti omaa energiankulutustaan teknologian ja datan avulla sekä osallistuu aktiivisesti energiamarkkinoille. Aktiivinen energiakansalainen saattaa luoda omia keskusteluryhmiä sekä kommentoi/neuvoo muita ryhmän jäseniä. Aktiivinen energiakansalainen osallistuu myös päätöksenteon kuntatason keskusteluun aktiivisesti.

Prosumer ja innosumer kehittää aktiivisesti käyttämäänsä energiateknologiaa ja dataa sekä mahdollisesti sovelluksia ja palveluita omaan tai toisten käyttöön.

Energiakansalaisuuden osallistumisen tasoihin liittyy paljon uusia teknologisia ratkaisuja tuotannon ja palveluiden sekä osallistamisen osalta. Digitaaliset viestintäpalvelut ovat tärkeässä roolissa vertaistuen, osallistamisen, joukkoistamisen sekä suoran vaikuttamisen näkökulmasta.

Suomalaisesta näkökulmasta katsoen vapaus valita, asennuttaa tai räätälöidä sekä kehittää omaa energiantuotantoa on monille mieluisaa, vaikka se tarkoittaisikin energiateknologiaan ja tietoon perehtymistä. Aktiivisen energiakansalaisen osalta tärkeää on se, kuinka helppoa ja kustannustehokasta eri energiateknologioiden omaksuminen on.

Tutkimustulosten mukaan erityisesti oman pientuotannon käyttöönotto muuttaa ihmisten energiankulutusta ja tottumuksia. Oman energiatuotannon kautta ihmiset tulevat tietoisimmiksi omasta energiankulutuksestaan. Sosiaalinen hyväksyttävyys kannustaa myös muita ihmisiä muutokseen esimerkiksi naapurustoon hankittujen uusiutuvan energian tuotantolaitteistojen antaman esimerkin kautta. On myös mahdollista, että ne, jotka ovat hankkineet esimerkiksi yhden uusiutuvan energiamuodon, täydentävät sitä toisella tai kolmannella uusiutuvalla energialähteellä.

Median ja erityisesti sosiaalisen median keskustelut ovat tärkeitä alustoja murroksen omaksumisessa sekä energiakansalaisuuden välineenä. Uusiutuvaa energiaa sekä uusiutuvan energian tekniikkaa koskevilla keskustelupalstoilla on merkittävä määrä viestiketjuja sekä lukukertoja. Keskustelupalstat ovat tärkeitä vertaisoppimisen ja tiedonjaon paikkoja ja osa laajempaa teknisten tuotteiden ympärille syntynyttä neuvontakulttuuria. Lämpöpumppujen ja aurinkoenergian lisääntyminen on laajentanut kansalaisten toiminnallisuutta; aiheen ympärillä käydyt verkkokeskustelut ovatkin esimerkki suomalaisesta energiakansalaisuudesta. Täytyy kuitenkin muistaa, että saatavilla olevan tiedon suodattamiseen tarvitaan energiatiedon lukutaitoa, jonka perusteiden hallinta on avain energiakansalaisuuteen.

Energiatiedon lukutaito on tarpeellinen kansalaistaito

Energiakansalaisuuden kannalta merkittävää on energiatiedon lukutaito eli kyky tunnistaa energiatiedon tarpeita ja tiedonlähteitä sekä käyttää lähteitä tarvitun tiedon hankkimiseksi. Lisäksi on tarpeen osata arvioida tiedon laatua ja tilanteeseen sopivuutta sekä analysoida, ymmärtää ja käyttää tietoa energiapäätökseen liittyvissä asioissa. On tärkeää, että on olemassa mittareita ja muita välineitä, joilla energiatiedon lukutaitoa voidaan arvioida. Niiden avulla saadaan tietoa energiatiedon ja siihen liittyvän koulutuksen tarpeista.

Energiatiedon lukutaidolla on merkittävä vaikutus ilmastotavoitteisiin: suurempi tietoisuus energia-asioista johtaa todennäköisesti niin taloudellisesti kuin ilmaston kannalta parempiin valintoihin ja energiakäyttäytymisen muutoksiin. Tutkijoiden mukaan energiatiedon lukutaidon tulisikin olla kansalaistaito, sillä energiaan liittyviä ratkaisuja tehdään joka päivä. Vähäinen tai olematon energiatiedon lukutaito saattaa rajoittaa merkittävästi yksilön mahdollisuuksia tehdä oikeita ja energiatehokkaita valintoja sekä päätöksiä. Tällaisia perusarkeen liittyviä päätöksiä ja valintoja ovat mm. sähkön ja veden käyttö, sähkö- tai lämpösopimus, lämmitysmuodon valinta, laitehankinnat ja ajoneuvojen hankinnat sekä käyttö.

Energiamurros tulee digitalisaation myötä monipuolistamaan energiamarkkinoita, palveluita ja teknologioita. Samalla energiaan liittyvä lukutaito voi myös monimutkaistua automatisoinnista ja älylaitteista huolimatta. Tietoa tulee olemaan merkittäväsi nykyistä enemmän, ja siitä pitää osata suodattaa oleellinen. Digitalisaation tuomat työkalut auttavat optimoimaan energiankulutuksen päätöksiä, mutta ns. pakotetulla käytöllä eli ihmisen omilla lopullisilla valinnoilla on vielä pitkään merkitystä.

Energiayhteisöön kuuluminen voi helpottaa ja vahvistaa energiakansalaisuutta

Energiamurroksen peruskiveksi on vakiintunut aktiviinen energiatoimija eli prosuumeri, joka ei toteuta tavallista kuluttajan roolia vaan pyrkii aktiiviseen energiamurroksen toteuttamiseen kaikessa toiminnassaan. Tämä edelläkävijä mielletäänkin yleensä hyvätuloiseksi omakotitalossa asuvaksi toimijaksi, jolle on luonnostaan tarjolla enemmän teknologiaratkaisuja ja mahdollisuus omaksua niitä. Taloyhtiössä tilanne on toinen, ja yksittäisen asukkaan teknologiaratkaisut harvinaisempia. Taloyhtiöissä on enemmän yhteisöllistä jaettua näkemystä yhteisen omaisuuden hallinnasta sekä energiaan liittyvistä käytänteistä. Energiakansalaisuus voidaankin nähdä monen asukkaan kohdalla nimenomaan yhteisöllisenä toimintana eli energiayhteisöinä.

Energiakansalaisuuden yhtenä ideologisena periaatteena on luoda globaalit vaikutukset paikallisesti.Ilmastonmuutos ja energian hintojen vaihtelu eivät yksistään riitä ajamaan ihmisiä muodostamaan yhteisöjä. Kokonaisuus on laajempi ja ulottuu koko kestävän kehityksen alueelle.

Energiayhteisöjen muodostamiseen kannustaa merkittävästi uusiutuvan energian, etenkin aurinkoenergian ja lämpöpumpputeknologian, laskevat hinnat ja kehittyneet teknologiat. Aurinkoenergiajärjestelmien osalta yksikkökustannukset ovat yhteisön kannalta pienempiä kuin yksikön itse investoimana. Lämpöpumppujen osalta hyötysuhde on parempi, joten järjestelmien taloudellinen kannattavuus sekä käyttöaste ovat korkeampia.

Investoinnin suuruudella ja takaisinmaksuajalla on iso vaikutus valittaviin uusiutuvan energian tuotantoteknologioihin. Vaikka kannattavuus ja taloudellinen hyöty ovat suuressa roolissa, kyselytutkimuksien mukaan yhä suuremmat hyötynäkökulmat liitetään uusiutuvan energian hyödyntämiseen sekä siitä saataviin ympäristötekijöihin.

Energiayhteisöjen erityisenä vahvuutena voidaan pitää yhteisöjen riippumattomuutta sekä suurempaa energiaomavaraisuutta ja päätäntävaltaa energiasta, mitkä koetaan tärkeinä kriteereinä yhteisöjä muodostaessa. Yhteisöllisen energian tuotannossa ja energiakansalaisuuden edistämisessä keskeisenä vahvuutena on usean kansalaisen mahdollisuus osallistua aktiivisemmin energian tuotantoon. Lisäksi yhteisöllinen energiajärjestelmien omistus tai yksittäisten järjestelmien yhteiskäyttö voi parantaa niiden käyttöastetta ja edelleen hyötysuhdetta. Pienimuotoistenkin energiayhteisöjen yhteisinvestoinnit voivat muuttua kannattaviksi verrattuna yksilön samalla tekniikalla tekemään investointiin.

Energiayhteisöjen toimintamalli perustuu pitkälti jakamistalouteen. Kuten energiayhteisön eri toimintamallit, myös jakamistalous eri piirteineen on melko tuore ilmiö. Jakamistaloudella viitataan yleensä yhteiseen tai yhteisölliseen kuluttamiseen, käyttöön sekä tuotantoon.Nykyaikainen jakamistalouden malli on yhdistelmä yhteisöllisiä toimintatapoja sekä moderneja yhteydenpidon muotoja.Jakamistalouden liittyy myös läheisesti termi yhteisöllinen kulutus (collaborative consumption).

Jakamistalous ja yhteisöllinen kulutus havainnollistavat teknologian mahdollistamia sosiaalisia ja taloudellisia järjestelmiä sekä palveluita, jotka edelleen mahdollistavat erilaisten omistusten, resurssien ja taitojen jakamisen ja vaihtamisen uusilla tavoilla ja uusissa ympäristöissä. Jakamistaloudessa yksittäiset kansalaiset tai kansalaisten muodostamat yhteisöt sekä yritykset ajavat talouden tehostamista kestävillä, luontaisilla ja inhimillisillä keinoilla.Jakamistaloudessa kansalaisilla voi olla erilaisia rooleja, ja kansalaisten muodostamat yhteisöt voivat olla paikallisia tai globaaleja. Jakamistaloudessa on tunnistettu viisi eri muutosvoimaa. Yksi niistä on ekologisen kestävyyden tarve, jonka piiriin käsitteet energiakansalaisuus ja energiayhteisöt voitaisiin kategorisoida.

Energiayhteisö vaatii yhteisen arvopohjan

Energiayhteisöjen kannalta suurimmat mahdollisuudet kasvulle ovat siellä, jossa useat yksilöt jo jakavat tai haluaisivat jakaa resursseja, mutta jossa ei ole tarjontaa palveluille. Lisäksi mahdollisuuksia on paikoissa, joissa on kehittymässä uusia digitaalisia palveluita.

Uudenlaiset energiayhteisöt edellyttävät uudenlaista johtamista ja koordinointia yhteisöjen monipuolisten toimintojen vuoksi. Yhteisöjen osalta voidaan esimerkiksi optimoida kulutusta oman tuotannon mukaisesti, osallistua joustomarkkinoille ja minimoida huippukulutuksia. Verrattuna perinteisiin, vain energian tuotantoon keskittyviin energiayhteisöihin tai osuuskuntiin, muutos on merkittävä. Yhteisötasolla voidaan tarjoa myös palveluita kulutuksen ja tuotannon lisäksi. Siirryttäessä yksittäisistä kuluttajista yhteisötasolle mukana olevien sidosryhmien määrä kasvaa, samoin tarvittavat palvelut.

Energiakansalaisuudella ja energiayhteisöillä on nähty olevan energiaköyhyyttä vähentäviä tekijöitä. Energiayhteisöjen ja aktiivisten energiakansalaisuuden yleistymisessä on kuitenkin tunnistettu riski siitä, että taustalla oleva energiamurros ei etene alueellisesti tasa-arvoisesti. Tämä koskee erityisesti väestöltään taantuvia tai muuttotappiollisia alueita. Lisäksi osa kansalaisista ei tule olemaan osa aktiivista energiakansalaisuutta vaan kuluttaa samalla tavalla kuin ennenkin tai ostaa palveluita palveluntarjoajilta. Tulevaisuudessa hajautetut virtuaaliset energiayhteisöt voivat hieman helpottaa alueellista epätasa-arvoa sekä edistää energiakansalaisuutta osana yhteisöjä.

Energiayhteisöissä korostuvat yksittäisten energiakansalaisten yhteinen arvopohja ja identiteetti. Paikkasidonnaisissa lähienergiayhteisöissä identiteetti kytkeytyy lähiympäristöön ja siihen, kuinka energiayhteisöllä voidaan vastata sen haasteisiin. Hajautettujen eli virtuaalisten energiayhteisöjen osalta identiteetti rakentuu esimerkiksi yhteisistä kiinnostuksenkohteista, kuten uusiutuvan energian teknologiasta tai kestävästä kehityksestä. Yhteisön yhteiset arvot ja identiteetti luovat pohjan jaetun näkemyksen ja hyväksyttävyyden yhteisön perustamisessa ja myöhemmin yhteisön kaikessa toiminnassa sekä kehittämisessä. Yhteisöllinen hallinnointi ja omistajuus takaavat sen, että kaikkia yhteisön jäseniä kuullaan, ja hyödyt sekä riskit jakaantuvat reilusti kaikkien jäsenten kesken.

Kommunikoiva energia –hanke edistää energiakansalaisuutta

Kommunikoiva energia -hanke pyrkii tuomaan laaja-alaisesti esille energiamurroksen ilmiöitä ja käsitteitä sekä edistämään energiakansalaisuutta. Hanke tarjoaa tietoa energiamurrokseen liittyvistä teemoista webinaarien, julkaisujen, neuvonnan sekä pilotointikohteista saatujen tietojen kautta. Hankkeen kehittämistoimissa on mukana monipuolisesti alan yrityksiä sekä muita sidosryhmiä. Kommunikoiva energia -hanke tuo energiakansalaisuuden edistämiseen energiayhteisöjen kehittämisen sekä yhteisöllisen vaikuttamisen näkökulman.

Kommunikoiva energia -hanke järjesti 31.3.2022 hybriditapahtuman “Oletko sinäkin energiakansalainen?”, jossa käsiteltiin laajasti alan asiantuntijoiden voimin energiakansalaisuutta eri näkökulmista. Tilaisuudessa käytiin kansantajuisesti ja syväluotaavasti läpi, mitä energiakansalaisuus tarkoittaa, ja miten kuluttajat voivat edistää energiamurroksen toteutumista sekä vaikuttaa omaa energiankulutukseen- ja tuotantoon. Tutustu tilaisuuden tallenteeseen tästä.


Kirjoittaja:

Kim Blomqvist, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu


Lähteet

Elenia & VTT. 2021. Energiayhteisökäsikirja. Elenia. https://www.elenia.fi/files/7de35936c413685a502e8cfe531bdc1e42653201/elenia-energiayhteisokasikirja.pdf

Heiskanen, E. 2018. Mitä energiakansalaisuus on tai voisi olla? Alustus Suomen energiaekonomistien Kuluttajasta kansalaiseksi –seminaarissa 25.4.2018. Kuluttajatutkimuskeskus, Helsingin yliopisto. https://docplayer.fi/115542446-Mita-energiakansalaisuus-on-tai-voisi-olla-eva-heiskanen-kuluttajatutkimuskeskus-helsingin-yliopisto-alustus-suomen-energiaekonomistien.html

Heiskanen, E., Matschoss K., Laakso, S., Rinkinen, J. & Apajalahti, E. 2021. Energiamurroksen jännitteet kansalaisten arjessa. https://doi.org/10.30663/ay.102992

Hyysalo, S. 2017. Keitä ovat aktiiviset energiakansalaiset? Lähienergia. 5.1.2017. https://lahienergia.org/kuluttajista-vauhtia-energiamurrokseen-osa-15-keita-ovat-aktiiviset-energiakansalaiset/

Hyysalo, S. 2017. Kansalaiset vertaistuen antajina ja energia-aktiiveina. Lähienergia. 24.10.2017. https://lahienergia.org/kuluttajista-vauhtia-energiamurrokseen-osa-35-suomalaisilla-on-paljon-halua-ja-kykya-oppia-ja-omaksua-uutta-energiatekniikkaa/

Hyysalo, S. 2017. Kansalaiset vertaistuen antajina ja energia-aktiiveina. Lähienergia. 18.12.2017. https://lahienergia.org/kuluttajista-vauhtia-energiamurrokseen-osa-4-5-kansalaiset-vertaistuen-antajina-ja-energia-aktiiveina/

Keränen, T. & Huotari, M. 2020. Energiatiedon lukutaidon tulisi olla kansalaistaito – tutkimus paljasti eroja sekä haluissa että kyvyissä. Tekniikka & Talous. 25.9.2020. https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/energiatiedon-lukutaidon-tulisi-olla-kansalaistaito-tutkimus-paljasti-eroja-seka-haluissa-etta-kyvyissa/4b98ad98-7a42-34a6-a525-aa5d56712571

Lahti, V & Selosmaa, J. 2013. Kaikki jakoon! Kohti uutta yhteisöllistä taloutta. Jyväskylä: Atena Kustannus.

Lipsanen, A., Kivimaa, P. & Leino, M. 2021. Sähköistyvän yhteiskunnan ja energiamurroksen vaikutukset sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Suomen ilmastopaneeliraportti 3/2021.

Lukkarinen, J., Marttila, T., Saarikoski, H., Auvinen, K., Faehnle, M., Hyysalo, S., Kangas, H., Lähteenoja, S., Peltonen, L. & Salo, M. 2020. Taloyhtiöistä tulevaisuuden energiatuottajia – Muutospolut vuoteen 2035 ja murrosareena tiedon yhteistuotannon menetelmänä. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 39/2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-5217-7

Lukkarinen, J., Faehnle, M, & Salo, M. 2021. Tulevaisuuden energiakansalaisia etsimässä: Energia ei ole vain edelläkävijöiden asia. CORE. 1.3.2021. http://www.collaboration.fi/2021/03/01/tulevaisuuden-energiakansalaisia-etsimassa-energia-ei-ole-vain-edellakavijoiden-asia/

LUT University. 2020. Oletko aktiivinen energiakansalainen? Mitä se tarkoittaa ja miksi sen pitäisi kiinnostaa? LUT University. 22.9.2020. https://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOeufOQWn/content/oletko-aktiivinen-energiakansalainen-mita-se-tarkoittaa-ja-miksi-sen-pitaisi-kiinnostaa-

Mendes, G., Wolff, A., Kuronen, T. & Melkas, H. 2020. Empowerment of energy citizens in the digital era: A policy brief. LUT Scientific and Expertise Publications, Tutkimusraportit – Research Reports 117. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-611-5

Siilin, K. 2019. Asiakkaiden sähkövarastojen joustomahdollisuudet energiayhtiölle ja jouston asiakasarvolupaukset. Tampereen teknillinen yliopisto. Tekniikka ja luonnontieteet. Diplomityö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201908142886. 15.1.2021.

Tampereen teknillinen yliopisto. 2018. Social Energy – Prosumer Centric Energy Ecosystem (ProCem) 2018. Loppuraportti. http://www.senecc.fi/wp-content/uploads/2018/11/ProCem-loppuraportti.pdf

Valta, J. 2021. Energiayhteisöjen johtamisen monet tavat. SENECC. 22.4.2021. https://www.senecc.fi/energiayhteisojen-johtamisen-monet-lahtokohdat/about