Categories
Yleinen

Pielisen Karjalan Tulevaisuusfoorumissa pureuduttiin yritysten vastuullisuuteen

Pielisen Karjalan Tulevaisuusfoorumi on PIKES Oy:n vuodesta 2008 lähtien järjestämä tapahtuma, jossa käsitellään ajankohtaisia, alueen elinkeinoelämän kehitystä suuntaavia teemoja. Tämän vuoden Tulevaisuusfoorumi järjestettiin 6.10.2022 Nurmes-talossa. Tilaisuuden teemana oli vastuullisuus ja kestävämpi tulevaisuus. Karelian Kommunikoiva Energia –hankkeen tiimi osallistui tapahtumaan, ja esittelee tässä artikkelissa sen antia.

Globaali energiamurros – fossiilisesta taloudesta kohti biotaloutta

Tulevaisuusfoorumin ensimmäinen puhuja oli tulevaisuudentutkija Markku Wilenius, joka piti herättelevän esityksen energiamurroksen tämänhetkisistä ajureista ja syistä. Ihmiskunta on edelleen erittäin riippuvainen fossiilisesta energiasta ja kaikki toimintamme sekä talouskasvumme perustuu halvan fossiilisen energian varaan. 

Professori Markku Wileniusta voidaan pitää kauaskatseisena puhujana aiheesta, koska hän julkaisi väitöskirjansa ilmastonmuutoksesta jo vuonna 1997, jolloin ilmastonmuutos aiheena ei ollut vielä pinnalla.  Wileniuksen näkemys energiamurroksesta kumpuaa hänen tutkimuksestaan yhteiskunnan kehityksen pitkistä sykleistä. Sen mukaan olemme nyt siirtymässä viidennestä kuudenteen aaltoon, jossa taloutta, teknologiaa mutta myös kulttuuria ohjaa ennen kaikkea pyrkimys käyttää resurssejamme nykyistä huomattavasti tehokkaammin. Tämä luo paitsi mahdollisuuksia, myös monenlaisia haasteita ja riskejä eri toimijoille. Kyseessä ei ole pelkkä energian ja teknologian murros, vaan syvällisesti yhteiskuntaa ja ihmisiä ravisteleva suunnanmuutos. Kehityksen taso miltei kaikilla aloilla on ollut eksponentiaalista ja jatkunut viimeiset 70 vuotta ihmiskunnan historiassa. Ihmiskunta on siirtymässä fossiilisesta taloudesta kohti biotalouden aikakautta sekä aikakautta, jossa teknologia vaikuttaa yhä enemmän ympäristöömme. Biotalous on historiallisesti runsaan öljyn aikakautta seuraava talousmuoto.

Mies seisoo esiintymislavalla.
Markku Wileniuksen mukaan nyt tarvitaan ihmisten arvoja tukevia älykkäitä ratkaisuja, jotka lisäävät ympäristön elinvoimaa eivätkä tuhoa sitä.

Wileniuksen mukaan nyt on oikea hetki laajalle energiamurrokselle kolmestakin syystä. Ensimmäinen on uusien energiateknologioiden hintojen lasku samalla kun niiden kapasiteetti kasvaa. Teknologinen murros vaikuttaa myös energiamurrokseen, koska ne ovat yhtäaikaisia. Toinen merkittävä ajuri on ilmastonmuutoksen kiihtyminen ja ilmastomuutosten ilmiöiden samanaikaisuus eri puolilla maailmaa. Kolmas tekijä on maailmanlaajuinen pandemia sekä Venäjän aiheuttama energiakriisi ja sen vaikutuksen erityisesti Euroopan energiajärjestelmiin. Käytännössä ollaan tilanteessa, missä kaikki keskeiset ongelmat ovat tulleet pisteeseen, jossa ei ole enää olemassa mitään järjestelmää, jolle ne voisi delegoida. Tästä syntyy eräänlainen ulkoisen murroksen muuttuminen sisäiseksi, joka ajaa kaikki ihmiset tosiasioiden eteen: nykyisellä tavalla ei voida enää toimia.

Ilmastonmuutos on vain yksi osa laajempaa ilmiötä. Käynnissä oleva murros on perustavanlaatuinen muutos, joka pakottaa ihmiskunnan siirtymään vähäenergiseen ja niukkamateriaaliseen talous- ja yhteiskuntajärjestelmään. Suurimmat muutospaineet kohdistuvat erityisesti yhteiskuntien perusrakenteisiin, kuten infrastruktuureihin ja liikenteeseen. Biotalouden aikakausi tarkoittaa niukkaenergisempää elämäntapaa, joka edellyttää lainsäädännön lisäksi myös uutta teknologiaa ja palveluja. Tämä asettaa suuria paineita koko innovaatiojärjestelmälle. 

Wilenius peräänkuuluttaakin, että tarvitsemme tässä ajassa paljon visionäärisyyttä ja asioita tulisi johtaa tulevaisuudesta käsin. Ratkaisuja murroksen toteuttamiseen lyhyessä ajassa ei löydetä vanhoilla menetelmillä. Innovaatiojärjestelmää tulisi muuttaa pois valtioläheisyydestä sekä insinööriajattelusta. Suunnanmuutoksen ytimessä on tarve luoda ihmisten arvoja tukevia älykkäitä ratkaisuja, jotka lisäävät ympäristömme elinvoimaa eivätkä tuhoa sitä. Wilenius toteaakin, että varsinkin yrityssektorilla on ollut havaittavissa uudenlaista ajattelua. Monet yritykset näkevät itsensä myös yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisijoina, eivätkä yksinomaan omistajilleen voittoa tuottavina yksiköinä.

Biotalouden osalta Wilenius nosti esiin kolme kiinnostavinta kehitettävää aluetta, joita ovat metsien kestävä käyttö- ja hyödyntäminen uusilla tavoilla, maaperän kestävä käyttö maataloudessa sekä levät hiilidioksidin sitojina ja osana eri valmistusmateriaaleja.

Puun kestävä käyttö Pielisen Karjalassa

Mikä on Pielisen Karjalan tulevaisuus metsäbiotalouden haasteita täynnä olevassa toimintaympäristössä? Haluaako metsää nyt ja tulevaisuudessa Karjalan kunnailla omistava sitoa hiiltä, palvella matkailijoita vai kantaa puunsa kekoon ekologisten tuotteiden valmistukseen kasvaville markkinoille?

Luonnonvarakeskuksen ryhmäpäällikkö Lauri Sikanen piti Tulevaisuusfoorumissa puheenvuoron puun kestävästä käytöstä Pielisen Karjalan biotaloudessa. Tällä hetkellä metsämaat ovat tehokkaassa käytössä Pielisen Karjalassa. Pielisen Karjalassa on myös luotu paljon mahdollisuuksia metsäalan yrityksille ja alueella onkin paljon puunjalostustoimintaa.  Alueen vahvuutena on hakkuiden kestävä mitoitus ja houkuttelevuus metsätalouden investoinneille. Suojelualueet ovat palvelleet matkailua ja alueen ihmisten suhde metsiin on terveellä pohjalla, Sikanen summaa.

Lauri Sikanen toteaa, ettei kaikkia tarvittavia biotuotteita ei voida tehdä puusta, koska puubiomassa ei yksinkertaisesti riitä, eikä paluu intensiiviseen metsätalouteen ole hyvä ratkaisu. Metsien hiilensidontamäärien ja metsätalouden päästöjen laskennan perusteella voidaan huomata hakkuiden vaikutus hiilitaseeseen. Sikanen kertoo, että myös biodiversiteetin säilyttämisestä ja biodiversiteettitaseen laskemisesta ollaan koko ajan enemmän kiinnostuneita.

Kuvio jossa otsikko Hiilitase haastaa metsien käyttöä koko Suomessa
Luken Lauri Sikanen esitteli metstalouden vaikutusta hiilitaseeseen.

Sikanen arvioi, että tulevaisuudessa ei kannata lisätä hakkuiden määrää vaan on keskityttävä tehostamaan puun käyttöä nykyisellä hakkuumäärällä. Valtion omistamille maille suojelupaineet tulevat lisääntymään ja puun tuotannon ja monimuotoisuuden suojelun on yhdistyttävä tulevaisuudessa tehokkaammin. Pielisen Karjalassa pitäisi kehittää myös metsän kaskadikäyttö eli metsää tulisi hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti. Esimerkkeinä Sikanen mainitsi metsäkellinnän, joogaretriitit ja muut virkistyskäyttömahdollisuudet.

Ilmastoviisas ruoka kiinnostaa kuluttajia

Kuluttajat haluavat ilmastoviisasta ruokaa. Millaisia trendejä kestävän kehityksen mukaisen ruoan suosion kehityksessä on nähtävissä? Tätä teemaa valotti Jukka Pekka Inkinen, joka toimii Fennopromo Oy:n strategiajohtajana ja on erikoistunut kansainvälisiin elintarvikemarkkinoihin.

Elintarvikealalla tämän hetken trendit ovat selkeät: kuluttajat arvostavat vastuullisuuden huomioimista tuotteiden raaka-aineissa ja valmistuksessa, ruuan terveellisyyttä ja puhtautta sekä lähiruokaa. Tuotannossa vastuullisuus näkyy mm. uusina hävikkiruokainnovaatioina ja elintarviketuotannon sivutuotteiden hyödyntämisenä. Myös elintarvikepakkausten ekologisuuteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Inkinen totesi, että uusia tuotteita suunnittelevien on otettava vastuullisuus huomioon pärjätäkseen elintarvikemarkkinoilla, joilla ilmastoviisaus voi olla iso kilpailutekijä. Pelkällä vastuullisuudella ei kuitenkaan pärjää, vaan tuotteen maku, laatu ja hinta on oltava kohdallaan, jotta kuluttajat tuotetta ostavat.

Miten vastuullisuus näkyy pankkisektorilla?

Pankkisektorin vastuullisuustoiminnasta kertoi OP Pohjois-Karjalan toimitusjohtaja Jaana Reimasto-Heiskanen. Hänen mukaansa vastuullisuus näkyy OP Ryhmässä jokapäiväisissä päätöksissä, ja vastuullisuus on ennen kaikkea tekoja. Vastuullisuus ohjaa vakavasti otettavia yrityksiä eri tavoin; se voi olla ohjelma, strategia tai toiminnan tapa.

Finanssisektorilla vastuullisuuden lähtökohtana on se, että kun asiakas(yritys) menestyy ja voi hyvin, myös pankki menestyy ja voi hyvin. OP Ryhmässä käytetään asiakasyritystä arvioitaessa ns. ESG-analyysimenetelmää rahoituspäätöksen tueksi. E viittaa ympäristöön (environment), S yhteiskuntaan (social) ja G yrityksen hyvään, korruptoitumattomaan hallintotapaan (governance).

Reimasto-Heiskanen totesi, että häneltä kysytään usein, miksi pankki tarvitsee niin paljon tietoja rahoituspäätöksiinsä. Vastaus on vastuu ja vahva riskienhallinta. Jo lait, asetukset ja direktiivit velvoittavat finanssialalla asiakkaiden tunnistamista ja dokumentaatiota.  Finanssisektorille oma kestävän rahoituksen sääntelyn kokonaisuus, jossa tiettyjä toimenpiteitä edellyttävät niin Euroopan keskuspankki, Euroopan komissio kuin Euroopan pankkiviranomainen.  Myös yrityksissä on tarvetta toteuttaa tekoja vastuullisuusvelvoitteiden vuoksi. Pohjois-Karjalan yrityskentällä toimitaan paljolti alihankintaketjuissa, ja yritysvastuu koetaan kilpailueduksi.

Yhteiskuntavastuu on yksi osuustoiminnan arvoista, jolloin myös OP ryhmässä toimitaan huomioiden niin lähellä kuin kauempana toteutuvat vastuullisteot. OP Pohjois-Karjala toteuttaa sosiaalista vastuullisuutta paikallisesti mm. tukemalla kulttuuri- ja urheilutapahtumia.  Vastaavasti kauempana toimimisesta mainitaan tavoite vähentää päästöjä sijoitussalkkujen ympäristökuormitusten osalta. 

Nurmeslaisten yritysten puheenvuoroja vastuullisesta

Tulevaisuusfoorumin lopuksi kuultiin nurmeslaisten yritysten puheenvuoroja vastuullisuudesta.

Nuoriso- ja matkailukeskus Hyvärilän nuoriso-ohjaaja Tuija Hurri esitteli keskuksen mittavaa vastuullisuustyötä. Hurri totesi, että vastuullisuuden huomioiminen vaatii paljon työtä ja se on ulotettava kaikkeen toimintaan. Vastuullisuus on jatkuvaa kehittämistä, eihän siinä kukaan ole koskaan valmis. Esimerkiksi Hyvärilän Green Key –sertifikaatti uusitaan vuosittain, ja se edellyttää mm. jatkuvaa veden-, energian- ja sähkönkulutuksen seurantaa. Erinomainen vinkki muillekin, että vastuullisuus- ja kehityssuunnitelma löytyy julkisesti Hyvärillän nettisivuilta.

Hyvärilässä panostetaan myös ympäristökasvatukseen ja sosiaalisen vastuullisuuteen. Yhdessä keskuksen kurssilaisten ja kaupunkilaisten kanssa on rakennettu hyönteishotelleja, siivottu ympäristöä, pidetty vanhuksille seuraa ja kokattu ukrainalaisten pakolaisten kanssa.

Valtimo Components on valtimolainen koneistus- ja teknologialan yritys, jonka vastuullisuustekoja esitteli toimitusjohtaja Jaakko Kilpeläinen. Yritys on mm. siirtynyt tuulivoiman käyttöön, ja tehtaan lämmitys tapahtuu nykyään ilmalämpöpumpuilla. Kilpeläinen nosti esille, että vastuullisuuden johtamisessa on tärkeää osallistaa yrityksen henkilöstö mukaan arjen vastuullisuustekoihin. Myös koko yrityksen yhteinen arvokeskustelu on tärkeää.

Pielisen Kalajalosteen vastuullisuus nojaa kotimaisten raaka-aineiden käyttöön elintarviketuotteissa.  Toiminnan lähtökohtana on tuottaa ekologisia tuotteita ruokapöytiin käyttämällä raaka-aineena vähän hyödynnettyjä ruokakaloja kuten särkeä ja silakkaa. Juha Halonen kertoi, että vastuullisuus on yrityksessä itseisarvo, ja se näkyy myös ihmisistä välittämisenä. Kuluttajia kiinnostaa yrityksen tarina, ja sen perusteella he kiinnostuvat tuotteesta.

Esitysten jälkeen nähtiin vielä videokooste nurmeslaisten yritysten vastuullisuusteoista.

Yhteistä ymmärrystä vastuullisuudesta tarvitaan

Vastuullisuus näkyy ja tulee näkymään yhä enemmän yritysten toiminnassa. Niin yrityksillä kuin koulutusorganisaatioilla on sekä vastuu että tilaisuus rakentaa entistä kestävämpää tulevaisuutta. Vastuullisuus on myös liiketoiminnan kilpailuetu, ja asia, jota asiakkaat osaavat vaatia.

Pielisen Karjalan Tulevaisuusfoorumin puheenvuorojen perusteella vastuullisuus näyttäytyy eri organisaatioissa erilaisin painotuksin. Lähtökohtana voi olla yrityksen toimialan velvoitteet tai kuluttajien odotukset.  Monilla yrityksillä on jo jonkinlainen vastuullisuuden tai kestävän kehityksen ohjelma. Mutta onko vastuullisuus aidosti osa yrityksen jokapäiväistä toimintaa, vai erillinen osa-alue? Miten vastuullisuus voidaan todentaa?

Vastuullisuus on ennen kaikkea valintoja, konkreettisia tavoitteita ja mitattavia tekoja. Esimerkiksi Nuoriso- ja matkailukeskus Hyvärilässä vastuullisuus pohjautuu jatkuvaan seurantaan, selkeisiin mittareihin ja myönnettyihin sertifikaatteihin. Toisaalta vastuullisuus on myös arjen tekoja ja yhteisöllisyyttä, joita ei voida mitata selkeillä mittareilla. Parhaimmillaan vastuullisuus on kiinteä osa organisaatiokulttuuria, joka näkyy kaikessa tekemisessä.

Karelian Kommunikoiva Energia –hanke tulee järjestämään ensi vuoden aikana “Hiilineutraalisuus yrityksen strategisena valintana”- työpajasarjan, jossa pureudutaan vastuullisuuteen mm. tuotteiden hiilijalanjäljen laskennan ja viestinnän näkökulmista.


Kirjoittajat:

Kim Blomqvist, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Marja-Liisa Ruotsalainen, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu

Alma Pohjonen, projektityöntekijä, Karelia-ammattikorkeakoulu

Kaisa Varis, tietoasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artikkelikuva:: Manfred Legasto Francisco