Taloyhtiöt energiamurroksen vauhdittajina

2021-09-08 Kim Blomqvist, Kommunikoiva energia hanke

Taloyhtiöiden rooli sekä niiden muodostamat energiayhteisöt tulevaisuuden merkittävinä energiatoimijoina on tunnistettu EU:n sekä kansallisen tason energiakeskusteluissa laaja-alaisesti. EU:n uusiutuvan energian direktiivi on määritellyt energiayhteisöt uusiksi energiatoimijoiksi. EU-tasolla edellytetään jäsenmaita toteuttamaan yhteisöenergiasääntelyn puitteissa toteuttamaan muutoksia, joilla pyritään poistamaan hajautetun energiatuotannon esteitä.

Suomen ympäristökeskuksen mukaan taloyhtiöiden osalta ei ole juurikaan toteutettu hajautetun uusiutuvan energiantuotannon hankkeita. Erityisesti sähkön pientuotannon osalta taloyhtiöihin liittyy merkittävää vielä hyödyntämätöntä potentiaalia. Taloyhtiöt muodostavat merkittävän potentiaalin energiayhteisöjen yleistymisessä ja kehittämisessä. Suomessa on 90 000 asunto-osakeyhtiötä, 142 000 rakennusta ja 2,6 miljoonaa asukasta. Ne muodostavat merkittävän roolin asumisen hiilijalanjäljen pienentämisessä. Suomen taloyhtiöiden pientuotannon teknistaloudelliseksi kapasiteetiksi ilman energiavarastoja on arvioitu 1094 MW. Lisäksi taloyhtiöiden kiinteistöt muodostavat myös merkittävän kulutusjoustopotentiaalin.

Taloyhtiöiden rooli on keskeinen myös poliittisesti ja sitä on alettu ratkaisemaan eri toimenpitein, kuten Valtioneuvoston asetuksella asuinrakennusten energia-avustuksista vuonna 2019. Lisäksi merkittävä edistysaskel tuli voimaan vuoden 2021 alusta, jolloin laki salli hyvityslaskentaperusteiset kiinteistön sisäiset energiayhteisöt. Myös Motiva ja alueelliset energianeuvojat ovat kampanjoineet energiatehokkuudesta ja uusiutuvalla tuotetun energian käytön lisäämisestä taloyhtiöissä tammikuusta 2021 alkaen.

Taloyhtiöt itsessään ovat jo yhteisöjä, joten niiden yhteisöllisyys tuo paljon mahdollisuuksia myös energiatoimijoina. Teknologian sekä markkinoiden kehitys on alentanut merkittävästi kustannuksia pientuotannon ratkaisuista ja se on tehnyt ratkaisuista myös taloyhtiöille kannattavia. Taloyhtiöt ovat olleet pientuotannon väliinputoajia, koska tukimekanismeja ei ole aikaisemmin suunnattu taloyhtiöille. Parhaillaan käynnistetty energia-avustus taloyhtiöiden energiatehokkuuden parannuksiin on pannut alan markkinoita liikkeelle, jotka parhaassa tapauksessa tuottavat paljon uusia laajasti käyttöönotettavia energiaratkaisuja.

Energiankulutuksen tehotiheys kaupungeissa ja asutuskeskuksissa on suurta maaseutuun verrattuna. Energian tuotannon ja erityisesti uusiutuvan energian sekä energiamurroksen kannalta on tärkeää, että kaupungin kiinteistöt olisivat osana älykästä energiantuotantoa, muussa tapauksessa maaseudulta voidaan joutua varaamaan suuriakin maa-alueita uusiutuvan energian tuotantoon, jolla voi olla alueellisia ympäristövaikutuksia.

Energiayhteisöt taloyhtiöissä osana alueellista energiamurrosta

Kommunikoiva energia hankkeessa toteutettiin toimeksiantona ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö lähienergiayhteisöistä taloyhtiöissä. Energiayhteisöt taloyhtiöissä osana alueellista energiamurrosta Pohjois-Karjalassa opinnäytetyössä tarkasteltiin mm. energiayhteisöjen muodostumista, toimintamalleja sekä keskeisenä kehittämistehtävänä opinnäytetyössä tehtiin kahdelle taloyhtiölle teknistaloudellinen selvitys energiayhteisöistä. Opinnäytetyön mallinnettavina olevat taloyhtiöt edustivat kiinteistön sisäisiä energiayhteisömalleja, joissa yhteisön energiantuotanto, kulutus ja muut energiaan liittyvät resurssit sijaitsevat yhden ja saman kiinteistön alueella. 

Toisessa taloyhtiössä tarkasteltiin energiayhteisöjen hyvityslaskentamallia ja toisessa takamittarointimallia. Mallit eroavat toisistaan siten, että hyvityslaskentamallissa asukkaisen sähkömittarit omistaa sähköyhtiö, joka mittaa sekä laskuttaa asiakkaita asuntojen sähkön kulutuksesta ja taloyhtiön yhteinen kulutus on vastikkeessa tai laskutettu erikseen. Hyvityslaskentamallissa kiinteistösähkön kulutuksesta jäävä tuotanto voimalasta jaetaan osakkaiden omistussuhteessa asunnoille ja osuudet vähennetään ostosähköstä, kulutus tasataan tunnin mukaan. Mikäli tuotantoa jää yli asuntojen kulutuksen, tuotanto lasketaan kiinteistöverkon ylijäämänä jakeluverkkoon. 

Takamittarointimallissa taloyhtiö toimii sähkön tuottajana ja myyjänä, joka toimittaa asukkaille sekä itse tuotettua että ulkopuolelta hankittua sähköä. Takamittaroinnissa aurinkosähköä tuotetaan omaan käyttöön teknisesti samaan tapaan kuin esimerkiksi omakotitalo- tai yrityskiinteistöissä. Opinnäytetyön teknistaloudellisessa selvityksessä mallinnettiin taloyhtiöille aurinkoenergiayhteisö erilaisten skenaarioiden kautta. Skenaarioissa tarkasteltiin erikokoisia energiayhteisöjä, joihin oli liitetty myös sähkövarastoja, sähköautoja sekä kulutusjoustoelementtejä.

Parantunut kannattavuus ja pientuotannon potentiaalin kasvu

Opinnäytetyön tulosten perusteella voitiin muodostaa käsitys taloyhtiöiden potentiaalista energiatoimijoina sekä energiayhteisöjen kannattavuudesta. Vuoden 2021 alusta voimaan astunut hyvityslaskentamallin salliminen taloyhtiöille nostaa taloyhtiöiden energiayhteisöjen pientuotantopotentiaalin 3-4 kertaiseksi entiseen vain taloyhtiön yhteisen kiinteistösähkön korvaamiseen pientuotannolla verrattuna sekä parantaa merkittävästi järjestelmän kannattavuutta.

Kannattavuuslaskelmien mukaan keskimäärin taloyhtiömuotoisen energiayhteisön takaisinmaksuaika on n. 15 vuotta tai alle, kun järjestelmäkoko on yli 15 kW ja sähkön hinta on yli 12 snt/kWh. Järjestelmän oletettu elinkaari on 30 vuotta. Elinkaaren ajalta laskettu aurinkosähkön tuotantokustannus (LCOE) on n. 5,9 snt/kWh.

Kannattavuus on sitä parempi mitä isommasta järjestelmästä sekä järjestelmän omakäyttöasteesta on kysymys, koska silloin ostosähkön korvaaminen olisi mahdollisimman suurta. Lisäksi suuremman järjestelmän kustannus asennettua kilowattia kohti on pienempi. Erityisesti hyvityslaskennan piirissä olevissa taloyhtiössä etenkin asuntokohtaisen kulutuksen korvaaminen on korkean sähkön hinnan takia kannattavaa. Opinnäytetyön kannattavuuslaskelmissa on tehty herkkyysanalyysiä myös sähkön hinnan oletetulla nousulla. On huomattava, että kannattavuusanalyysien osalta sähkön hintaan liittyy paljon epävarmuustekijöitä 30 vuoden ajalta. Hinnan vaihtelua voi olla pitkällä aikavälillä paljonkin, vaikka trendi onkin ollut pitkään keskimäärin nouseva. Kannattavuuslaskelmat ovat hyvin herkkiä sähkön hinnan muutoksille.

Sähkövaraston avulla energiayhteisön järjestelmäkokoluokka voidaan 2-3 kertaistaa. Sähkövaraston hyöty tulee ensisijaisesti kasvattamalla omakäyttöastetta ostoenergian, siirtomaksujen ja sähköveron osalta. Nykyisellä hintatasolla sähkövarastot eivät kuitenkaan ole taloudellisesti järkeviä ainoastaan uusiutuvan energian varastona. Sähkövastojen taloudellinen käyttö tulee olla monipuolista ja ympärivuorokautista sekä ympärivuotista. Sähkövarastojen monipuolinen käyttö voi tarkoittaa ajallisesti halvemman sähkön varastointia, kulutus- ja kysyntäjoustopalveluita tai energiayhteisön omien tehohuippujen leikkaamista. On hyvä kuitenkin huomioida, että sähkövarastojen mahdollisiin tulovirtoihin liittyy vielä paljon hinnoitteluriskiä. Toisaalta sähkövarastojen kustannusten alentumisen osalta on nähtävässi samanlainen trendi ja kehitys, kuten aurinkosähköpaneeleissa viime vuosina on nähty.

Lähitulevaisuudessa todennäköisesti tullaan ottamaan käyttöön suuremmassa mittakaavassa sähkön tehomaksuelementtejä, mikä tarkoittaa, että kulutuksessa otetaan huomioon siirtomaksun kokonaisenergian (kWh) lisäksi myös muoto (kW). Tehomaksut ja tariffit saattavat lisätä sähkövarastojen kannattavuutta, käyttöä ja yleistymistä. Tehomaksu luo energiayhteisöille taloudellisia kannusteita seurata kulutusta ja hallita yhteisön kulutuksen huipputehoa. Sähkövarastoilla voidaan siten tasata kulutusta esimerkiksi tuntien välillä.

Oman tuotannon ja energian varastoimisen lisäksi, energiayhteisöjen kannalta kulutusjousto tulee olemaan keskeisessä roolissa taloyhtiöille laitteistojen hyötysuhteen ja käyttöasteen parantamisessa sekä kustannusten leikkaamisessa. Taloyhtiön kannalta kulutusjoustoresursseihin voidaan lukea kaikki etäohjaukseen kykenevät sähkölämmityskuormat, irtikytkettävät kuormat (pumput, valaistus ja ilmanvaihto), sähkövarastot, sähköautojen latauskuormat sekä varavoimakoneet.

Energiayhteisöt vielä alkutekijöissään

Energiayhteisöjen muodostumiseen vaikuttavat monet tekijät ja niiden syntymisen taustalla voi olla hyvinkin erilaisia lähtökohtia.

Energiayhteisöt ilmiönä liittyvät energiantuotannon murrokseen ja digitalisaatioon, mutta ennen kaikkea myös ihmisten käyttäytymisen muuttumiseen. Ensisijainen hyöty energiayhteisöön kuulumisesta nähdään olevan saavutettavilla kustannussäästöillä, mutta teknologisten ratkaisuiden, taloudellisen kannattavuuden ja liiketoimintamallien takana ihmisten motivaatiot energiayhteisöjä kohtaan voivat liittyä vahvasti myös ympäristöarvoihin sekä energiaomavaraisuuden kautta pienempään riippuvuuteen ulkopuolisesta energiantuotannosta. Nämä seikat on hyvä huomioida, kun mietitään palveluntuottajan näkökulmasta hyötynäkökulmia, laatua sekä lisäarvoa palveluille ja tuotteille.

Huomattavaa on, että suurimmilta osin käytettävissä olevat hajautetut energiateknologiat ovat jo täysin integroitavissa taloyhtiötasolle. Merkittävä ratkaista-va asia on kuitenkin integraation tarvitsemat digitaaliset alustat ja toimintamallit. Asiakkaan rooli tulee muuttumaan energiajärjestelmässä yhä enemmän siten, että kuluttajasta tulee myös energian tuottaja, energian myyjä sekä energiapalveluiden tarjoaja. Tämä keskeinen muutos voi lisätä erilaisia toimintamalleja energiajärjestelmään, kuten yhteisöllisiä sähkökaupan alustoja, jotka voivat perustua esimerkiksi vertaisverkkoihin. Niiden avulla energiayhteisöt voivat käydä kauppaa energialla tai energian joustoilla sisäisesti tai toistensa kanssa.

Energiayhteisöt voivat olla suunnannäyttäjiä energiamurroksessa. Niiden yleistymisen kannalta tarvitaan kuitenkin vielä paljon lisää tietoa, käytännön pilotteja sekä kokemuksia hyväksi havaituista toimintatavoista. Erilaiset kokeilut ja viestintä lisäävät merkittävästi energiayhteisöjen sosiaalista hyväksyttävyyttä ja parhaimmillaan tulevaisuuden energiayhteisöt myös vertaisoppivat toistensa toteuttamista hankkeista.

Edellä mainittuihin asioihin paneudutaan myös kommunikoiva energia – hankkeen aikana yksityiskohtaisemmin ja perusteellisemmin julkaisujen, tapahtumien ja käytännön kokemuksien kautta. Opinnäytetyö on kokonaisuudessaan luettavissa tästä.

Artikkelit

Näytä kaikki